2. Luonnon monimuotoisuus

Luonnon monimuotoisuus

=Vaihtelevuutta ja monimuotoisuutta mikro-organismien, eläinten ja kasvien elinympäristössä
biodiversiteetti toinen sana

Mitä on biologinen monimuotoisuus?

• 1980-luvulla tieteelliseen keskusteluun
• Hallinnolliseen kielenkäyttön vakiintui biodiversiteetti-termi biodiversiteettisopimuksen (Convention on Biologial Diversity) myötä
• Korostunut keskeisenä ympäristöpoliittisena kysymyksenä biodiversiteettisopimuksen myötä
• Määritelmät monimuotoisuuden kestävälle käytölle ja biologisille luonnonvaroille biodiversiteettisopimuksen 2. artiklan mukaan
• vaihtelevuus eliöiden kesken, jotka kuuluvat ekologiseen kokonaisuuteen/vesi- tai mannerperäiseen ekosysteemiin=biologinen monimuotoisuus
• ihmiskunnalle arvokkaita/käyttökelpoisia elollisia osia ekosysteemeissä, populaatioita, elöitä tai niiden osia ja perintöainesta=biologiset luonnonvarat
• toiveet ja tarpeet tulevilla ja nykyisillä sukupolvilla tyydyttämisen mahdollisuudet ja ukee biologista monimuotoisuutta siten, ettei monimuotoisuus vähenisi huonon monimuotoisuuden osien käytön johdosta=kestävä käyttö

•  Eri tasoilla toimiva järjestäytynyt kokonaisuus=biologinen monimuotoisuus

Geneettinen diversiteetti

• Kantojen välillä, alalajin tai yhden lajin sisällä voidaan tarkastella perintötekijöiden vaihtelua
•  DNA:n jäljelle jäävä tehtävä epäselvää edelleenkin; toiminta tai ominaisuus tulee esille pienelläkin osuudella korkeimmilla eliöillä
• Geenejä muunnelmineen sisältyy populaatioihin, jotka muodostavat yksilöt, jotka lisääntyvät keskenään ja esiintyvät luonnossa

Lajidiversiteetti

• Jotta olisi mitattavissa ja määritettävissä muutokset, jotka tapahtuvat luonnossa pitkällä aikavälillä (evoluutio), on luokiteltava historian ja sukulaissuhteiden perusteella eliöt ryhmiin (taksonomia)
• Ei ole yksiselitteistä lajikäsitettä
• Suvuissa tai heimoissa (taksonomisissa ryhmissä) lajimääriä=biologinen monimuotoisuus maapallonlaajuisesesti
• Tavat, joilla lajiutumista eli uusien lajien syntymistä voi tapahtua:
• 1. Polyploidia: moninkertaistuvat kromosomit
• 2. Toisistaan maantieteelliseen eristykseen joutuvat populaatiot, jotka ovat kuuluneet samaan lajiin (yleisin)

Ekostysteemien diversiteetti

•  Selkeää määrittää laji- ja geenitasolla biologinen monimuotoisuus
• Esiintyvien lajien määrää tukevat eri tyyppiset elinympäristöt eli habitaatit, joita on sitä enemmän mitä enemmän alueella on lajeja: lajirikkauden perusteella määritetty ekosysteemin monimuotoisuus
•  Eivät ole lähisukulaisia keskenään eli kuuluvat useaan taksonomiseen ryhmään->monimuotoisena pidetty ekosysteemi
• Monimuotoisuuden määrittämiseen alueella käytetään hyödyksi muita menetelmiä, jotka eivät perustu lajistoon. Tätä tehdään alueilla, joilla on huono tuntemus eläimistöstä ja kasvillisuudesta
• Eri tavalla mitattavissa oleva ekosysteemien diversiteetti

Arvioitu ja tunnettu eliökunnan lajilukumäärä

• Tieteellisesti kuvattu 1,75 miljoona eliölajia
• Ryhmät, jotka houkuttelevat ja ovat mielenkiintoisia tutkimuksellisesti, tunnetaan parhaiten

Maapallon jakautunut biodiversiteetti

• Korkeusvyöhykkeellä ylöspäin noustessa (vuoristo) tai siirryttäessä lauhkeille vyöhykkeille lajirikkaus laskee ja lämpimillä alueilla se on suurin yleisesti ottaen
• Trooppiset sademetsät rikkaimpia biodiversiteetiltään
• Saaristoissa ja rannikoilla, kauriin- ja kravunkääntöpiirien välisillä alueilla esiintyy lajirikkauskeskuksia (hot spot)

Katoava luonnonvara

• Lajirikkauden arvo on nähty osaksi hävittämällä trooppisia metsiä
• Tuhoutuu satoja tuhansia metsähehtaareja vuosittain, minkä aiheuttaa kertaluontoiseen viljelykäyttöön tehty kaskeaminen ja metsäalueille laajentunut asutus
• Enemmin tai myöhemmin päätepiste ihmisestä riippumatta lajeille; ajallinen ulottuvuus on rajallinen kullakin lajilla evolutiivisesti tarkasteltuna
• Selviytyjäkin on 
• Ei voida antaa maapallollta häviävien lajien määrää
• Luonto on jatkuvassa muutoksen tilassa, historiassa on aina ollut sukupuuttoaaltoja

Miksi lajit häviävät?

•  Ympäristön tuhoutuminen/muuttuminen (epäsuorat tekijät) tai liikapyynti (suora hävittäminen)
• häviävä, muuttuva ja pirstoutuva habitaatti (lajien elinympäristö)
• hyödynnetään ei-kestävästi ja rajoittamattomasti biologisia resursseja (eläin- ja kasvilajeja)
• pilaantuminen ympäristössä ja saastuminen
• loiset ja taudit vieraslajeilta

• Sukupuutto useiden lajien kohdalla on johtunut eläinten liikametsästyksestä
• tuhoutuminen ja nopeat muutokset elinympäristöissä kuitenkin merkityksellisempiä biologisen monimuotoisuuden häviämisen kannalta
• Globaalit kysymykset lajien häviämisen taustalla:
• häiriöt habitaateissa
• Kasvu viljelypinta-alalla, vähentyvä niitty- ja metsäpinta-ala: maankäyttö
• Ihmistoiminnan vaikutus maaekosysteemeihin
• Ilmastonmuutos, kasvihuonekaasupäästöt
• Ympäristövaikutukset energian tuotannossa ja kasvavassa energiankulutuksessa
• kaupungistuminen
• väestönkasvu

• Habitaattien tuhoutuminen sukupuuton yleisin syy
• Sukupuutton ajautumisen todennäköisyys, kapea geneettinen rakenne ja pirsoutuvan elinympäristön merkitys vaikea osoittaa
• Kestämätöntä käyttöä tai pilatut ekosysteemit, jotka ovat välttämättömiä: 60%

Arvokas monimuotoisuus

• Muiden luonnonvarojen joukossa keskeinen resurssi biologinen monimuotoisuus; muuttunut luontoon suhtautuminen
• Sukupolville oltava asumiskelpoinen, minkä vuoksi luontoa suojellaan
• Biosfäärin toiminnan ylläpito perusteena diversiteetin tärkeydelle
• Taloudellisesti helppo mitata hyödykkeitä, joita ekosysteemi tuottaa
• On ensiarvoisen tärkeää turvata perinnöllinen monimuotoisuus keskeisten ravintokasvien osalta
• Eliöistä on peräisin myös merkittävä osuus lääkeaineista
• Uusien lääkeaineiden toivossa koralliriuttoja ja trooppisia metsiä tutkitaan lääketehtaiden toimesta
• Omistajien silmissä arvoa lisäävät metsien taloudellinen arvottaminen
• Kasvituholaisten kontrolli, hyönteisten pölytyspalvelut, tulvasuojelu, eroosionesto ja kasvillisuuden sitoma maa-aines ovat ekosysteemipalveluita, joita on vaikea mitata taloudellisesti
• Vaikea määrittää rahassa
• Ilman taloudellisisa hyötynäkökohtiakin voidaan arvostaa biologista monimuotoisuutta sen itsensä tähden
• On arvioitava biologista monimuotoisuutta ja sen merkityksiä uudella tavalla, kun ympäristökatastrofit kytkeytyät talouteen

Kehitysmaiden biodiversiteetin suojeleminen

• Kehitymaissa sijaitsevat lajirikkaat alueet, joten ne ovat avainasemassa biologisen monimuotoisuuden suojelussa
• Suojelun ja hyötykäytön yhdistämisessä on esnsijaisen tärkeää itse tieto
• Huomioitava maan ominaispiirteet ja pohdittava kehitys -käsitteen sisältöä
•