2. Luonnon monimuotoisuus
Luonnon monimuotoisuus
=Vaihtelevuutta ja monimuotoisuutta mikro-organismien, eläinten ja kasvien elinympäristössä
biodiversiteetti toinen sana
Mitä on biologinen monimuotoisuus?
=Vaihtelevuutta ja monimuotoisuutta mikro-organismien, eläinten ja kasvien elinympäristössä
biodiversiteetti toinen sana
Mitä on biologinen monimuotoisuus?
- 1980-luvulla tieteelliseen keskusteluun
- Hallinnolliseen kielenkäyttön vakiintui biodiversiteetti-termi biodiversiteettisopimuksen (Convention on Biologial Diversity) myötä
- Korostunut keskeisenä ympäristöpoliittisena kysymyksenä biodiversiteettisopimuksen myötä
- Määritelmät monimuotoisuuden kestävälle käytölle ja biologisille luonnonvaroille biodiversiteettisopimuksen 2. artiklan mukaan
- vaihtelevuus eliöiden kesken, jotka kuuluvat ekologiseen kokonaisuuteen/vesi- tai mannerperäiseen ekosysteemiin=biologinen monimuotoisuus
- ihmiskunnalle arvokkaita/käyttökelpoisia elollisia osia ekosysteemeissä, populaatioita, elöitä tai niiden osia ja perintöainesta=biologiset luonnonvarat
- toiveet ja tarpeet tulevilla ja nykyisillä sukupolvilla tyydyttämisen mahdollisuudet ja ukee biologista monimuotoisuutta siten, ettei monimuotoisuus vähenisi huonon monimuotoisuuden osien käytön johdosta=kestävä käyttö
- Eri tasoilla toimiva järjestäytynyt kokonaisuus=biologinen monimuotoisuus
- Kantojen välillä, alalajin tai yhden lajin sisällä voidaan tarkastella perintötekijöiden vaihtelua
- DNA:n jäljelle jäävä tehtävä epäselvää edelleenkin; toiminta tai ominaisuus tulee esille pienelläkin osuudella korkeimmilla eliöillä
- Geenejä muunnelmineen sisältyy populaatioihin, jotka muodostavat yksilöt, jotka lisääntyvät keskenään ja esiintyvät luonnossa
- Jotta olisi mitattavissa ja määritettävissä muutokset, jotka tapahtuvat luonnossa pitkällä aikavälillä (evoluutio), on luokiteltava historian ja sukulaissuhteiden perusteella eliöt ryhmiin (taksonomia)
- Ei ole yksiselitteistä lajikäsitettä
- Suvuissa tai heimoissa (taksonomisissa ryhmissä) lajimääriä=biologinen monimuotoisuus maapallonlaajuisesesti
- Tavat, joilla lajiutumista eli uusien lajien syntymistä voi tapahtua:
- 1. Polyploidia: moninkertaistuvat kromosomit
- 2. Toisistaan maantieteelliseen eristykseen joutuvat populaatiot, jotka ovat kuuluneet samaan lajiin (yleisin)
- Selkeää määrittää laji- ja geenitasolla biologinen monimuotoisuus
- Esiintyvien lajien määrää tukevat eri tyyppiset elinympäristöt eli habitaatit, joita on sitä enemmän mitä enemmän alueella on lajeja: lajirikkauden perusteella määritetty ekosysteemin monimuotoisuus
- Eivät ole lähisukulaisia keskenään eli kuuluvat useaan taksonomiseen ryhmään->monimuotoisena pidetty ekosysteemi
- Monimuotoisuuden määrittämiseen alueella käytetään hyödyksi muita menetelmiä, jotka eivät perustu lajistoon. Tätä tehdään alueilla, joilla on huono tuntemus eläimistöstä ja kasvillisuudesta
- Eri tavalla mitattavissa oleva ekosysteemien diversiteetti
- Tieteellisesti kuvattu 1,75 miljoona eliölajia
- Ryhmät, jotka houkuttelevat ja ovat mielenkiintoisia tutkimuksellisesti, tunnetaan parhaiten
- Korkeusvyöhykkeellä ylöspäin noustessa (vuoristo) tai siirryttäessä lauhkeille vyöhykkeille lajirikkaus laskee ja lämpimillä alueilla se on suurin yleisesti ottaen
- Trooppiset sademetsät rikkaimpia biodiversiteetiltään
- Saaristoissa ja rannikoilla, kauriin- ja kravunkääntöpiirien välisillä alueilla esiintyy lajirikkauskeskuksia (hot spot)
- Lajirikkauden arvo on nähty osaksi hävittämällä trooppisia metsiä
- Tuhoutuu satoja tuhansia metsähehtaareja vuosittain, minkä aiheuttaa kertaluontoiseen viljelykäyttöön tehty kaskeaminen ja metsäalueille laajentunut asutus
- Enemmin tai myöhemmin päätepiste ihmisestä riippumatta lajeille; ajallinen ulottuvuus on rajallinen kullakin lajilla evolutiivisesti tarkasteltuna
- Selviytyjäkin on
- Ei voida antaa maapallollta häviävien lajien määrää
- Luonto on jatkuvassa muutoksen tilassa, historiassa on aina ollut sukupuuttoaaltoja
- Ympäristön tuhoutuminen/muuttuminen (epäsuorat tekijät) tai liikapyynti (suora hävittäminen)
- häviävä, muuttuva ja pirstoutuva habitaatti (lajien elinympäristö)
- hyödynnetään ei-kestävästi ja rajoittamattomasti biologisia resursseja (eläin- ja kasvilajeja)
- pilaantuminen ympäristössä ja saastuminen
- loiset ja taudit vieraslajeilta
- Sukupuutto useiden lajien kohdalla on johtunut eläinten liikametsästyksestä
- tuhoutuminen ja nopeat muutokset elinympäristöissä kuitenkin merkityksellisempiä biologisen monimuotoisuuden häviämisen kannalta
- Globaalit kysymykset lajien häviämisen taustalla:
- häiriöt habitaateissa
- Kasvu viljelypinta-alalla, vähentyvä niitty- ja metsäpinta-ala: maankäyttö
- Ihmistoiminnan vaikutus maaekosysteemeihin
- Ilmastonmuutos, kasvihuonekaasupäästöt
- Ympäristövaikutukset energian tuotannossa ja kasvavassa energiankulutuksessa
- kaupungistuminen
- väestönkasvu
- Habitaattien tuhoutuminen sukupuuton yleisin syy
- Sukupuutton ajautumisen todennäköisyys, kapea geneettinen rakenne ja pirsoutuvan elinympäristön merkitys vaikea osoittaa
- Kestämätöntä käyttöä tai pilatut ekosysteemit, jotka ovat välttämättömiä: 60%
- Muiden luonnonvarojen joukossa keskeinen resurssi biologinen monimuotoisuus; muuttunut luontoon suhtautuminen
- Sukupolville oltava asumiskelpoinen, minkä vuoksi luontoa suojellaan
- Biosfäärin toiminnan ylläpito perusteena diversiteetin tärkeydelle
- Taloudellisesti helppo mitata hyödykkeitä, joita ekosysteemi tuottaa
- On ensiarvoisen tärkeää turvata perinnöllinen monimuotoisuus keskeisten ravintokasvien osalta
- Eliöistä on peräisin myös merkittävä osuus lääkeaineista
- Uusien lääkeaineiden toivossa koralliriuttoja ja trooppisia metsiä tutkitaan lääketehtaiden toimesta
- Omistajien silmissä arvoa lisäävät metsien taloudellinen arvottaminen
- Kasvituholaisten kontrolli, hyönteisten pölytyspalvelut, tulvasuojelu, eroosionesto ja kasvillisuuden sitoma maa-aines ovat ekosysteemipalveluita, joita on vaikea mitata taloudellisesti
- Vaikea määrittää rahassa
- Ilman taloudellisisa hyötynäkökohtiakin voidaan arvostaa biologista monimuotoisuutta sen itsensä tähden
- On arvioitava biologista monimuotoisuutta ja sen merkityksiä uudella tavalla, kun ympäristökatastrofit kytkeytyät talouteen
- Kehitymaissa sijaitsevat lajirikkaat alueet, joten ne ovat avainasemassa biologisen monimuotoisuuden suojelussa
- Suojelun ja hyötykäytön yhdistämisessä on esnsijaisen tärkeää itse tieto
- Huomioitava maan ominaispiirteet ja pohdittava kehitys -käsitteen sisältöä
Comments
Post a Comment